Kesäreissut - Seinäjoki

Keksittiin Kertsun kans molemmille edullinen tapa nähdä toisiamme -> mennään Seinäjoelle eli Seinikselle. Se on suunnilleen puolivälissä Oulua ja Lahtea. Lisäksi Seinis ei oo koskaan pettäny meitä, aina on ollu hauskaa.

Ennen reissuun lähtöä sain tämmösen ihanan pariskunnan kyläileen mun luo :)

Esittelin Riikalle ja Romanille parhaat palat Lahdesta.. Niin mitkä?! No jotain paloja esittelin kummiski :)

Vaan sitten pitikin kääntää nenä jo Seiniksen suuntaan! Mun ja Kertsun edellinen shoppausreissu Seiniksellä tapahtu vuonna 2007. Että olihan se jo aikaki suunnata sinne yhdessä! (Huomaatteko, et mun hiukset on kynitty ja vaalennettu!!! Sniiiiiiif!!!)

2007 allekirjoittanut oli vähän eri kokoa :D

Kertsuki on vaihtanu väriä kolmen vuoden aikana.

Todettiin Kertsun kans, että ei olla koskaan oltu seiniksellä niin, ettei reissuun ois sisältyny jotain urheilua. Ja tietysti pidettiin hyvästä perinteestä kiinni nytkin. Meidät oli tilattu kannustaan meidän ehdotonta lempilajia (KÖHÖM) reikäpalloilua (jotku sanoo myös salibandyksi). Urheasti puimme fanipaidat päälle ja istuimme katsomoon.

Yritettiin istua parhaille paikoille, mutta se oliki muka pelaajien vaihtopenkki. No kerran nykyajan urheilijat ei jaksa seistä niin oltiin sitten armeliaita ja valittiin toiseks parhaat paikat.

Onnellinen pronssijoukkue.

Penkkiurheilun jälkeen saavuimme majapaikkaan ja aloimme tällätä iltaa varten. Mulla oli kova luomisentuska.

Ilma oli hyvä taas vaihteeks ja suunnitelmana oli rehellinen pussikaljat puistossa -meininki. Mun osalta homma kusi jo siihen, etten tykkää kaljasta. Muiden rellestäessä mä sit päätinki lähtee leikkipuistoon..

.. no ei vaiskaan! Nykyajan pusseihin saa laittaa muutaki ku kaljaa ja itse asiassa ei oo pakko käyttää edes rumaa muovipussia vaan voi valita käsilaukun.

Kyllä me kuitenki sinne leikkipuistoon mentiin. Pitihän meidänki päästä vähän urheileen. Puistosta löyty tolppa, jossa pysty testaan, kuinka korkeelle pystyy hyppään.

Aika herkkää!

Tavattiin myös julkisuudestakin tuttu kiroileva siili. Olin luullu sitä satuhahmoksi, mutta näköjään se asuuki Seinäjoella.

Pitihän sitä sitten käsipäivää sanoa ja nimmarit pyytää.

Muutkin kuin minä ja Kertsu kokivat jälleennäkemisen riemua :)

Huippu reissu JÄLLEEN! Kokemattomalle Seinäjoki voi tosin olla vaarallinen paikka. Esimerkiksi minua koittivat tuntemattomat naiset kuristaa hupusta vetämällä. Mä olin muka niiden tiellä jotenki.. Joopa joo! En edes etuillu pahasti. Mutta innolla jään odottamaan seuraava kertaa! :) Siis Kertsun kanssa Seiniksellä, en kuristetuksi tulemista. Toivottavasti siihen ei mee taas kolmea vuotta.

Ylihuomenna lähdetään sitte sinne New Yorkiin!!! HERRAJUMALA!!!! Tossa mulla dollarit makaa pöydällä. Ne muuten haisee ihan samalle, ku monopolin rahat. Kävi jo mielessä, et pitäskö ottaa ne pelin rahatki mukaan. Ehkä en silti uskalla, kun olen maahantuloilmoituksessa ilmoittanut itseni kunnon kansalaiseksi.

Siinä kysyttiin mm. tällainen kysymys (joka mua hieman huvitti): Oletko tai oletko koskaan ollut osallisena vakoilussa tai sabotaasissa; tai terrorismiin liittyvissä toimissa; tai kansanmurhassa; tai olitko vuosien 1933 ja 1945 välisenä aikana millään tavalla osallisena natsi-Saksaan tai sen liittolaisiin liitetyissä vainoissa?

Arvatkaapa, mitä vastasin :D No en ole ollut. Tosin meillä teki Annun kanssa mieli tehdä pieni vitsi ja laittaa, että olemme olleet osallisena natsi-Saksan toimiin tuolloin (vaikka ei olla vielä sillon synnyttykkään). Ne jenkit vaan ei välttämättä ois ymmärtäny meidän huumoria, joten jätettiin vitsailut tällä kertaa.

- Sanna

Kesäreissut: Blondina in Prague

Jos joku väitti, että Prinsessan elo on helppoa, kokeilkoon itse ja puhukoon sitten! Allekirjoittanut koki, että niin Suomen tavallinen elämä...


.. kuin Tallinnakin kävi jo liian tylsäksi.



... Joten reippaana Prinsessana päätin varata pikamatkan Prahaan, pukea rahvaan vaatteet päälle ja lähteä katsomaan miltä maisemat Kultaisessa Kaupungissa näyttivät.



Joten hyppäsin suoraan uljaan sinivalkean Finnairin kyytiin ja karistin Suomen tomut jaloistani.


Onneksi sää suosi lentoa eikä mainittavia turbulensseja matkalta löytynyt. Sen sijaan kaunista maisemaa oli tiedossa jo lentokoneen ikkunasta.



Paikan päällä olin kuullut, että paikallinen presidentti ottaisi minut mielellään vastaan. Joten painelin suorinta tietä hänen linnalleen. Sattumoisin tämä tie oli kuningas Kaarle neljännen rakennuttama silta vaimonsa kunniaksi. Kyllä sitä pitkin kelpasi suomalaisenkin Prinsessan kävellä.


Maisemat sillalta olivat ihan kohtalaiset kuninkaalliseen makuun.


Ja löytyipä matkalta muutama Hollywood -elokuvan kuvauspaikkakin.



Presidentin ovijärjestelyt linnalla olivat aika rahvaanomaiset.



Lämminhenkisen vierailun jälkeen päätin hieman katsella maisemia linnan mäeltä.


Astetta kookkaamman kiviaidan välistä bongasin puutarhan, jonka seinä näytti olevan rakennettu ihmispatsaista, joten päätin lähteä tarkistamaan tilannetta.



Päädyin kauniiseen puutarhaan, mutta seinä paljastui tylsän kiviseksi.




Kun sitten tarkastelin puutarhaa tarkemmin huomasin, että olin Prahan senaatin pihamailla..



Päätin käydä antamassa Prinsessan parhaimmat vinkin maan johtoon.



Ja vallankumoushan siitä sitten syttyi!



Onneksi ehdin pelastautua vallankumouksen alta Prinsessan torniin, joka oli koristeltu 1400-luvulta peräisin olevalla astronomisella kellolla.


Tosin, kyyti ylös torniin näytti olevan kyllä modernimpi kuin mitä olisi uskonut.



Kyytiä odotellessani jouduin tietenkin kiinalaisen paprazzin kynsiin.


Onneksi kyyti oli nopea ja onnistuin karistamaan paparazzin. Näköalat tornissa olivat vähintäänkin Prinsessalle sopivat.




Kansa, joka tuntui koostuvan pelkistä espanjalaisista ja kiinalaisista turisteista, oli myös saapunut paikalle osoittamaan suosiotaan suomalaiselle Prinsessalle. Liekö kiinalainen paparazzi laverrellut olinpaikkani.



Päätin olla kohtelias ja annoin lakeijan soittaa kansalle pienen sävelmän, jotta pääsisin takaisin alas ilman suurempaa hämminkiä.



Kävin vielä selvittämässä vallankumoukselliset näkemykseni presidentin kanssa ja onnekseni hän ei ollut vihainen. Päinvastoin!



Hän lähetti minut Karlštejnin linnaan, jotta kaltaisellani Prinsessalla olisi sopiva asunto vierailuni ajan.

Näköalat tornista tuntuivat olevan kohdillaan.

Ja linnanaukiokin näytti olevan kaltaiselleni Prinsessalle ihan kelpo paikka. Samainen Kaarle neljäs oli sillan lisäksi rakennuttanut tämän linnan perheelleen kesäasunnoksi..



..Mutta Kaarlepa viihtyi niin hyvin, että linnarakennelmasta tuli säilytyspaikka kruununjalokiville ja tapaamispaikka poliittiselle eliitille. Mikä olisikaan siis ollut parempi asuinpaikka?



Linnan läheisyydessä oleva kylä oli kuin suoraan postikortista, eikä mikään näyttänyt häiritsevän sen omaa rauhaa..


..Kunnes minua kohtasi suuri epäonni, kun törmäsin paikallisten kovasti pelkäämän Vampyyriin!

..Vampyyri kidnappasi minut linnan rauhasta ja vei minut Prahan turmiollisille pienille sivukujille ja tutustutti minut alamaailman paheisiin. Onnekseni tunnistin ympärilläni jotain tuttua!



Enkä neuvokkuuteni ansiosta jäänyt Vampyyrin vangiksi (Kiitos vaan kaikista vampyyrielokuvista!), vaan pääsin vapautumaan Prahan yöhön onnellisena Prinsessana.


Siinäpä kaikki Prahan reissulta! Seuraavaksi sitten Tallinna, New York City ja vielä sukellusmatka Kyprokselle.

Siihen asti: Suukkomoi!


-Salla