Moscow calling!

Meikä tyttö se vaan sitten suuntasi viime viikonloppuna Moskovaan moikkaamaan erästä Himomammaa, joka on siellä ollut jumissa jo kohta vuoden.

Pidennetty viikonloppu oli tarkoitus aloittaa torstai-iltana Tolstoi-junalla ja määränpäänä siis Moskova. Reissu oli jo heti alusta lähtien täynnä mitä ihmeellisempiä kommervenkkejä, kun meikä turret ei ymmärretty mitään mitä venäläiset konnarit puhui. Päädyttiin kuitenkin suosiolla luovuttamaan meidän passit niille ja toivottiin parasta, että päästäisiin Moskovaan asti eikä jäätäisi Viipurin rajalle. Onneksi kaikki meni hyvin ja aamulla herättiin Moskovasta, jossa Marina "the Tourguide" oli meitä vastassa ihanan maatushka-Starbucksmukin kanssa (jotka mekin ostettiin tuliaisiksi). Siitä alkoikin sitten neljän päivän järjetön meno ja meininki, jota vedettiin kahvin ja muutaman tunnin yöunien voimalla. Meidät nimettiin Maska Glovaskaksi ja Martina Grbanaksi, jotka olivat tulleet Puolasta intensiiviviikolle opiskelemaan Venäjää.

Reissuviikonlopulle osui myös Voitonjuhlapäivä (9.5.), jota juhlittiin toisen maailmansodan voiton takia. Niinpä me Himomammat ja pari miljoonaa muuta ihmistä nautittiin miljardin ruplan kekkereistä koko sunnuntaipäivä järjettömässä auringon paahteessa neukkulakit päässä.
Varoituksen sana jo tässä vaiheessa: kuvia on sairaasti, joten tämä teksti riittäköön ja puhukoot kuvat puolestaan.


Käytiin syömässä reteesti Tshekin suurlähetystössä. Petraa vähän harmitti meidän pissisvaatteet.



Tässä olemme Swan Lake -nimisessa baarissa, joka sijaitsi ihanan lammen rannalla keskellä puistoa. Aivan mahtava paikka ja auki vain kesäisin. Meidän takana on koristeena toiminut poreallas.


Kaupungilla oli joka puolella hurjasti patsaita. Yllä olevat patsaat on kuvattu erilaisista perinnesaduista.



Kaupunki maalattiin kuntoon meitä varten.. Melkein.


Blinit maistui meille turreilun lomassa vallan mainiosti.




Maskan ja Martinan asunto näytti tältä. Suhteellisen mukava paikka, vai mitä?



...Vaikka katon mömmöjen alkuperää ei uskallettu lähteä arvuuttelemaan..


Paikallisella metroasemalla oli paikka, missä ohikulkijat kävivät hinkkaamassa koirapatsaiden neniä paremman onnen toivossa. Tapa on lähtöisin opiskelijoilta, jotka rapsuttivat kuonoja aina ennen tenttiä saadakseen hyvää onnea siihen.


Torilla Marina sai diilata meille turreille hyvällä hinnalla tavaraa. Meille venäläisille kuulemma hinta oli edukkaampi kuin tavallisille turreille.


Punaisen torin valloitus alkoi vasta maanantaina, viimeisenä päivänä, sillä voitonjuhlan takia se oli suljettu jo perjantaina.



Paikallinen ökyostoskeskus, jonka sisätiloista on kuvia myöhemmin.

Leninin masoleum.



Veteraanit veivät kukkia ikuisen tulen äärellä olevalle muistomerkille, kaatuneiden tovereiden muistoksi.
Vartijapojat seisovat tuulessa ja tuiskussa joka päivän joka hetki. Talvisin heidän kasvoilleen sivellään ihraa, jottei pakkanen pääse puremaan ihoon.



Viimeinen pala sitä oikeaa muurta, punaisen torin ympäriltä.





Taustalla paikallinen University. Vähän erilainen kuin Lahden versio.





Tämä muistomerkki, jossa patsaat muutuvat hautakiviksi, on tehty toisessa maailmansodassa kaatuneiden erimaalaisten uhrien kunniaksi. Patsas ja alla oleva tankkeri sijaitsee Voitonpuistossa.


Seuraavassa alla muita näkymiä Voitonpuistosta.




Voitonpuiston sisäänkäynnistä ja alla oleva kuva on varsinaisesta voitonjuhlasta.


Alla olevassa kuvassa helikopterit liputtivat voittajavaltioiden lippuja.





Venäjällä on tapana, että vastanaineet pariskunnat käyvät laittamassa siltaan kiinni heidän rakkauttaan symboloivan lukon. Tässä esimakua yhdestä sillasta.


Tässä vielä punaisen torin kupeesta napattuja kuvia.



Alla olevissa kuvissa on kuvattu ökyostoskeskus sisältä. Ei vedä vertoja Triolle tai edes Kämp gallerialle.






Paikallinen metroasema.


Ja sisäänkäynti metroon näyttää hieman erilaiselta kuin Suomessa. Sodan aikaan metroasemia käytettiin eri ministeriöiden päämajoina tai pommisuojina.



Vartija.


Ensimmäisenä päivänä nautittiin sushista oikein urakalla. Tässä myös koko kööri, joka piti meistä turreista huolta.


Matkalla Vodka-museoon luovuttamaan Kossupullo kokoelmiin.




Tutun oloinen pinkkipullo..



Ilmaiset maistiaiset. Hyvä museokierros kertakaikkisesti!





Illalla löysin kadulta diplomaattimiehen..


.. Joka ei kuitenkaan napannut. Onneksi muu seura oli loistavaa!



Näkymää University-mäeltä tässä alla. Kyseinen mäki on Moskovan korkein.


Ja lopuksi vielä yhteiskuva Himomammoista Swan Lakessa.

Tähän väliin ei sitten muuta. Nyt paluu takaisin arkeen tuntuu todella kuivalta. Noin ison metropolin jälkeen ainoa mikä sille voi vetää vertoja on New York, jota päästään katselemaan sitten elokuussa.

Pienenä Moskovan tuliaisena vielä loistobiisi, jota kuunneltiin hyvistä kajareista, kovalla bassolla samalla kun ajettiin 150 km/h Moskovan katuja pitkin diplomaattiautolla:

Tinie Tempah - Pass Out

Suosittelen! Suukkoja!

-Salla